Huh-huijaa….

Terkut täällä Pohjois -Pohjanmaalta! Lapsilla on talviloma ja minä surautin poikien kanssa tänne mieheni lähtiessä ”uudelle mantereelle”. Täällä yritetään hieman ”relata” (tätä kirjoittaessa kaksi nuorimmaista tappelee lahjakkaasti jostain kepin tapaisesta…puuh…). Joka tapauksessa lahjakkaasti osaamme olla vaivaksi ja jossain määrin yritämme olla väsyttämättä mummia sekä ukkia liikaa…

Hyggen Lyhyt Oppimäärä

Muutama sananen hyvästä olosta ja nautinnon hetkistä. Parissa aiemmassa postauksessa hehkutin, että olen löytänyt ilon arjen pienistä hetkistä kaiken kaaoksen keskellä. Erityisesti rakastan aamuja – ne ovat hieman kuin uusia alkuja tarinalle. Eniten pidän siitä, kun kaikki touhuilevat omiaan ja silti ollaan perheenä yhdessä. Saatamme viettää kokonaisen päivän kotona omissa ”koloissamme” kuka mitäkin touhuten ja välillä joku huhuilee jotain.. Ihanaa, kun vain voi olla. Toisaalta sitten saatamme touhuta yhdessä intensiivisesti jotain…

Se ”jotain” on ollut viime aikoina tuo meidän ”Issula-projekti” (klik)! Välillä tietysti lapsia joudutaan motivoimaan, kun me vanhemmat olemme jostain Issulaan liittyvästä innoissamme, mutta muksuja ei voisi vähempää kiinnostaa…

Jokunen aika sitten olin hankkinut ”HYGGE-kirjan”, joka taitanee löytyä usean ”kolleegan” pöydältä. Olin hieman unohtanut tämä, mutta sitten se sujahti esille jostain. Eräänä aamuna sitten unohduin lukemaan, vaikkakin ympärilläni oli taas menossa jonkun sortin ”maailman kriisi”.. (En käsitä, miksi meidän lapset tappelee koko ajan ja kaikesta – saadaan sota aikaiseksi ihan uskomattomista asioista!!). Mutta minä siis nautin Hyggestä ja räpsäisin muutaman kuvan.

Mitä se Hygge, Hominess ja yms ovatkaan muille? Minulle ne Hygge-hetket ovat yhteydessä kotiin ja kotona olemiseen. Jotenkin minusta on tullut valtavan laiska lähtemään ulos ja viettämään iltaa jossain muualla kuin kotona. Tiedän, että pitäisi ja se olisi hyväksi – siis nähdä vähän muutakin kuin omat nurkat ja välillä laittaa punaa poskiin.. Minulle Hygge on sitä, että päivässä on pieniä nautintoja; hyvä lenkki, kupillinen kahvia, lasten hyvin mennyt koulupäivä tai pieniä onnistumisia aina silloin tällöin. Näin minä tiivistäisin oman Hyggeni.

Erityisesti hyvin intensiivisten työvuosien jälkeen ja muiden kiireiden jälkeen en ole kunnolla ehtinyt nauttimaan kodista. Toki olen tehnyt pesää, sisustanut ja huolehtinut kodista. Kuitenkin kotona olemiselle ja nauttimiselle ei ole jäänyt aikaa. En tarkoita, että olisi ”sohvatyynyjen pöyhimistä”, vaan ihan olemista ja pieniä juttuja.

Kodin käsityskin on muuttunut minulle. Minulle se on nykyään siellä, missä tunnen olevani ehyt  – eli kun olemme kaikki perheenä yhdessä. Koti on siellä, missä on sydän.

Kirjaa lukiessani huomasin myös hymyileväni ja tuli tarve saada jostain äkkiä kynttilöitä! En muista, milloin viimeksi olin polttanut ja nauttinut kynttilän tuomasta tunnelmasta. Nautinto – ilmankos ne tanskalaiset ovat maailman onnellisin kansa?!
Tanskalaiset polttavat pohjoismaista eniten kynttilöitä ja en nyt ala referoimaan kirjaa, mutta tajusin merkityksen ja yhteyden onnellisuuteen, että miten pystymme ja sallimme itsellemme pieniä nautintoja. Miten ihanasti pelkkä kynttilän valo saakaan tunnelmaa huolimatta siitä missä olemme.

Tanskalaiset myös sisustavat kotejaan eniten ja rakentavat itselleen ”hyggelig” kodin. On siis ok, että rakennamme itselle kodin, joka on meille turva, mutta myös paikka jossa oikeasti on ihana olla. Saan edelleen kuulla usein, kuinka turhanpäiväistä minun koti ”hössötykseni” on ja miten se onkaan niin turhamaista. Olen usein puolustellut tätä. Nyt voin todeta, että tämä on kuulkaas tutkittu! Kaikki paitsi sisustaminen on turhaa! Toki Hyggesta puhuttaessa on kyse muustakin:), mutta koti ja kotona viihtyminen on tärkein juttu!

Mikä onkaan ihanampaa, kuin oma hetki aikaisin aamulla. Ehtaa Hyggea ja Hominessia ( Kanadan sanaversio Hyggelle).

Lisää arjen pieniä iloja pitäisi löytää useammin, kuten vaikkapa touhuilut lasten kanssa ja kevättalven kauniit päivät.

Olin tosi iloinen, kun pojat jaksoivat istua kiltisti auton kyydissä 500 km ja samalla kuunnella, kun mamma laulaa kilpaa autoradion kanssa. Luulenpa, että se jos mikä oli ”Hyggestund” pojille… (kosto on suloinen)…

Että Hyggeä vaan teillekkin!
K