Lähisisustajan Eettisiä Mietintöjä

Kuluttamisen valinnat ja eettinen puoli on hyvin paljon esillä tällä hetkellä ja on hyvä, että niitä pysähtyy miettimään hieman tarkemmin. Keltainen Kahvipannu-blogin Pauliina heitti meille bloggaajille tällä kerralla haasteen, joka oikeastaan huusi miettimään omaa tilannetta ja sitä kuuluisaa “takapihaa”..

“Pyrin myös tekemään pitkäaikaisia ja kestäviä hankintoja. Varsinkin suurissa asioissa kuten huonekaluissa. Huonekaluthan meillä ovatkin oikeastaan sohvaa ja sängyn patjoja lukuun ottamatta hankittu käytettyinä ja siihen pyrin jatkossakin. Sängyn patjat, peitot ja tyynyt ovat sellaisia, joita en itse halua ostaa käytettynä.
Tuotteen valmistusmateriaalit on myös hyvää pitää mielessä, kannattaa esimerkiksi suosia pellavaa, koska pellavan tuottaminen on paljon ekologisempaa kuin puuvillaan.”

Olenkin puhunut ääneen, kuinka omat kulutustottumukset ovat muuttuneet viimeisien vuosien aikana ja meidän kotiimme on tullut lähes kaikki “uudet” sisustustavarat tai huonekalut kirpputoreilta tai kierrätyksen kautta. Lastulevyiset huonekalut ovat vaihtuneet jo aikoja sitten puisiin vanhoihin huonekaluihin ja ne ovat ikuisia. Sanotaanko, että en ole tehnyt tietoista päätöstä, vaan yksinkertaisesti kuppi tuli täyteen…

Jos miettii syitä tähän, niin olen todella paljon tekemisissä sisustuselementtien kanssa, joten pääsen aika hyvin näkemään niin hyvät kuin huonot puolet. On hyvin paljon asioita, joita tänä päivänä verhotaan eettisen kuluttamisen vaatteisiin, mutta sitä ne eivät tosiasiallisesti ole. Tieto, mikä on eettistä ja mikä ei (hiilijalanjälki), on useammin vaikeampi kuin helppo todeta.

  Massakuluttamisessa tänä päivä askarruttavat eettisesti kolmansien maiden massatuotanto luonnonvarojen kustannuksella, työolot, lapsityövoima ja naisten asema – kenen selkänahasta “edulliset” löydöt on revitty lopulta. Siksipä yhä enemmissä määrin olen alkanut suosimaan “lähisisustamista” siinä missä suosin lähiruokaa. Minulle lähisisustaminen on kierrätystä ystävien kesken (tuoleja ollaan vaihdeltu, kuten mattojakin), artesaanityöt (esim. keramiikka) ja aina niin mahtavat kirppikset – meillä lähes kaikki aterimet ovat eri paria ja astiat kirppislöytöjä myös. Suosin siis paljon paikallisia yrittäjiä ja kotimaista tuotantoa.

 

 

Olen myös piinkova kierrättäjä ja minulla on hyvin vähän tavaroita, joihin olen kiintynyt – laitankin helposti kiertoon tavaroita toisten iloksi…mutta se ei tarkoita, että kannan tilalle mitään uutta. Ne ainoat pysyvät asiat taitavat olla vihkisormus ja lasten tekemät jutut.

Tämä eettisesti hankintoja kyseenalaistava puoleni nosti päätään erityisesti siinä vaiheessa, kun ostimme Issulan muutama vuosi sitten – kasvoille iski vuosikymmenien tavaramäärä! Mitään ei oltu koskaan heitetty pois. Olemme lähes kaksi vuotta tyhjentäneen tuota maatilan pihapiiriä ja läpi käyneet tavaroita niin hyvässä kuin pahassa. On iloista huomata, että ennen kaikki säästettiin ja talosta löytyi kaikkea hyvää.

Tämä siivousurakka viimeistään avasi silmät kuluttamiselle ja mitä me haluamme jättää lapsillemme. Lapset myös oppivat meiltä esimerkkiä, kuinka vastuulliseksi sekä tiedostavaksi kuluttajaksi tullaan. Heistä ainakin yksi osoittaa loistavia “kirppishaukan” elkeitä…

 

Miten sinä koet ekologisen sisustamisen ja/tai miten sinä teet harkittuja hankintoja? Jätä alle vaikka omaa mietintää tai vinkkejä!

Ihan puritanisti en sentään ole, sillä ostin kyllä kaksi uutta kukkaruukkua…ne kyllä tuli tarpeeseen:)

P&L

K